29. touko 20192 min
Päivitetty: 25. kesä 2019
“Hyvä sisäilma on toki tärkeää kaikille, mutta erityisesti hengityssairaille ja allergisille se on varteenotettava seikka”, muistuttaa sisäilma- ja korjaus-neuvonnan päällikkö Timo Kujala Hengitysliitosta.
“Yleinen terveyshaittojen aiheuttaja on nimenomaan huono ja epäpuhdas sisäilma. Myös kosteusvauriot saattavat olla seuraus huonosti toimivasta ilmanvaihdosta”, hän tarkentaa.
Kun ilmanvaihtojärjestelmä ei toimi normaalikapasiteetillaan, on se myös riski paloturvallisuudelle.
Ilmanvaihtokanavien puhdistus ja aikaväli sen toteuttamiselle riippuu asuinalueen lisäksi myös käytössä olevasta IV-järjestelmästä. “Me suosittelemme, että astmaatikkojen kodeissa kanaviston puhdistus tehtäisiin 2-3 -vuoden välein”, Kujala selventää.
“Ilmanvaihdonsuodattimet tulisi vaihtaa laitteiston toimittajan ohjeen mukaisesti, mielellään ainakin kaksi kertaa vuodessa.” hän jatkaa. Puhdistustarpeeseen vaikuttavat lisäksi mahdolliset kotieläimet sekä huonepölyn määrä.
Kevät ja syksy toimivat parhaina vuodenaikoina ilmanvaihtokanavien puhdistuksille allergisissa perheissä, kertoo puolestaan asiantuntija Kaisa Toikko Allergia-, iho- ja astmaliitosta. “Ilmanvaihtoventtiilien ja suodattimien puhdistaminen sekä mahdollinen vaihto, on hyvä toteuttaa keväällä ennen siitepöly- ja katupölyaikaa. Myös siitepölykauden jälkeen syksyllä on hyvä hetki toimenpiteille.”
Allergisen tai astmaatikon näkökulmasta on erityisen tärkeää, ettei sisäilmaan pääse kanavasta puhdistuksen yhteydessä pölyä. Siksi Hengitysliitosta suositellaankin ilmanvaihtokanavien puhdistus toteuttavaksi alipaineistusmenetelmällä.
“Ilmanvaihtoventtiilit irrotetaan ja ilmanvaihtokanavisto alipaineistetaan”, kuvailee toimenpidettä Kujala. “Ilmanvaihtokanavien puhdistus tehdään erityisellä kelavaijeriharjalla, joka irroittaa IV-putkien sisältä kaiken pölyn ja lian.” hän ohjeistaa. Ilmanvaihtokanavisto käydäänkin läpi venttiili kerrallaan. Kaikki lika ja pöly ohjautuvat alipaineistetusta IV-kanavistosta pois. Lopuksi ilmanvaihtoventtiilit puhdistetaan sekä niiden tiivisteet tarkastetaan.
Hengitysliiton sisäilma- ja korjausneuvonnan päällikkö Timo Kujala muistuttaa ettei ole yksiselitteistä tarjota jotakin “parasta tai ainoata hyvää” ilmanvaihtotapaa. “Pientaloihin nykyään valitaan useimmiten koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä, jolloin taataan ilman vaihtuvuus kaikissa olosuhteissa ja poistoilmasta voidaan ottaa lämpöä talteen.” hän kertoo.
“Mielestäni koneellinen ilmanvaihto sopii hyvin astmaatikoille, koska järjestelmä voi taata jatkuvan olosuhteista riippumattoman ilman vaihtuvuuden.” Kujala toteaa. Kunkin talonomistajan valinta luonnollisesti riippuu monista eri tekijöistä. On syytä ottaa huomioon paitsi rakennuksen tiiveys, myös koko, muoto, kerrokset ja tarvittavat ilmamäärät. Kaikki edellämainitut tekijät vaikuttavat osaltaan rakennuksen energiatalouteen, joka puolestaan useimmiten vaikuttaa valittavaan ilmanvaihtojärjestelmäratkaisuun.