ILMANVAIHDON MITTAUS JA SÄÄTÖ
Ilmanvaihdon mittauksessa selvitämme, kuinka paljon ilmaa kulkee kunkin tulo- ja poistoilmaventtiilin kautta. Säädämme venttiilit ja tarvittaessa ilmanvaihtokoneen puhallinnopeudet niin, että ilma jakautuu huoneisiin tavoitearvojen mukaisesti ja rakennuksen painesuhteet pysyvät hallinnassa.
Ilmasi tekee ilmanvaihdon mittauksia ja säätöjä omakotitaloihin, asuntoihin, taloyhtiöihin ja muihin kiinteistöihin laajasti eri puolilla Suomea. Työn jälkeen saat mittauspöytäkirjan, josta lopulliset ilmavirrat ja asetukset voidaan tarkistaa.
TARKKUUS
Kaikki venttiilit mitataan, ja kokonaisuus varmistetaan tarvittavin tarkistusmittauksin.
MITTAUS
MENETELMÄ
Paine-eromittaus on aina ensisijainen vaihtoehto
PAINE-ERON TARKISTUS
Rakennuksen sisä- ja ulkoilman paine-ero tarkistetaan
MITTAUs-
PÖYTÄKIRJA
Työn tulokset ja lopulliset asetukset kirjataan mittauspöytäkirjaan.
Mitä ilmanvaihdon mittaus ja säätö tarkoittaa?
Ilmanvaihdon mittaus ja säätö tarkoittaa venttiilikohtaisten ilmavirtojen mittaamista, niiden vertaamista tavoitearvoihin sekä ilmanvaihtokoneen, venttiilien ja mahdollisten säätöpeltien säätämistä mitatun tiedon perusteella. Tavoitteena on, että raitista ilmaa tulee oikea määrä oleskelu- ja makuuhuoneisiin ja ilmaa poistuu hallitusti mm. keittiöstä, WC:stä, märkätiloista ja vaatehuoneista.
Pelkkä käsituntuma ei kerro ilmavirran määrää. Myöskään venttiilin asento tai ilmanvaihtokoneen prosenttiluku ei osoita, miten ilma todellisuudessa jakautuu huoneisiin. Luotettava lopputulos perustuu venttiilikohtaisiin mittauksiin ja säätöjen jälkeen tehtäviin tarvittaviin tarkistusmittauksiin.
Ilmavirta, ilmamäärä ja ilmanvaihdon tasapainotus tarkoittavat tässä yhteydessä saman työn eri puolia: ilmavirta on venttiililtä mitattava ilmamäärä, ja tasapainotuksessa koko järjestelmä säädetään toimimaan yhtenä kokonaisuutena.
Milloin ilmanvaihdon mittaus ja säätö kannattaa tehdä?
Mittaus- ja säätötarve kannattaa selvittää erityisesti silloin, kun:
-
ilmanvaihtokanavat on puhdistettu ja venttiilit on irrotettu
-
ilmanvaihtokone, puhallin tai venttiilejä on vaihdettu
-
venttiilien asentoja tai ilmanvaihtokoneen asetuksia on muutettu (esim. venttiilin keskiosa on pyörinyt sitä puhdistettaessa)
-
rakennuksessa on tehty tilamuutoksia, tiivistyskorjauksia tai muuta ilmanvaihtoon vaikuttavaa remonttia
-
yksi huone tuntuu tunkkaiselta ja toisessa esiintyy vetoa
-
kylpyhuoneen kosteus tai hajut poistuvat tavallista hitaammin
-
ulko-ovi on vaikea avata tai korvausilmaventtiileistä käy voimakas ilmavirta
-
tulisijan sytyttäminen on hankalaa tai savua tulee sisälle
-
kohteesta ei ole luotettavaa ilmanvaihdon mittauspöytäkirjaa
-
halutaan varmistaa, että ilmanvaihto toimii suunnitelmien mukaisesti.
Yksittäinen oire ei vielä todista, että syy on säädöissä. Taustalla voi olla esimerkiksi likainen suodatin tai kanavisto, puhallinvika, väärä venttiili, tukos tai riittämätön korvausilman saanti. Kerromme, jos havaitsemme ennen säätöä korjaus- tai puhdistustarpeen.
Tarvitseeko kohteesi mittausta, säätöä vai ensin kanavien puhdistusta? Kysy meiltä.
Mitä ilmanvaihdon mittaus- ja säätöpalveluun kuuluu?
Palvelun tarkka sisältö määräytyy ilmanvaihtojärjestelmän ja kohteen mukaan. Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon työ sisältää tavallisesti:
-
ilmanvaihtosuunnitelmien tai aikaisemman mittauspöytäkirjan tarkastamisen, jos ne ovat saatavilla
-
ilmanvaihtokoneen, suodattimien ja järjestelmän toimintakunnon perustarkastuksen
-
kaikkien tulo- ja poistoilmaventtiilien ilmavirtojen mittauksen
-
mittaustulosten vertaamisen suunnittelu- tai tavoitearvoihin
-
venttiilien säätämisen
-
ilmanvaihtokoneen tulo- ja poistopuhaltimien nopeuksien säätämisen, kun se voidaan tehdä laitteen omilla asetuksilla ilman sähkö- tai automaatiotyötä
-
tulo- ja poistoilmavirtojen kokonaisuuden tasapainottamisen
-
rakennuksen vaipan yli vallitsevan paine-eron tarkistamisen
-
lopullisten ilmavirtojen tarkistusmittauksen viimeisten säätömuutosten jälkeen
-
mittauspöytäkirjan laatimisen.
Koneellisessa poistoilmanvaihdossa ei ole tuloilmapuhallinta. Siksi poistoilmavirtojen lisäksi huomioidaan korvausilman riittävyys ja järjestelmän rakennukseen aiheuttama alipaine.
Palveluun eivät lähtökohtaisesti sisälly ilmanvaihtosuunnittelu, uusien kanavien tai venttiilien asentaminen, sähkö- tai automaatiotyöt, rikkoutuneiden laitteiden korjaaminen eikä rakenteellisten ilmanvaihtopuutteiden korjaaminen. Mahdolliset lisätyöt sovitaan erikseen.
Koska emme myy tai asenna uusia ilmanvaihtokoneita emmekä tee laajoja ilmanvaihtoremontteja, arviomme perustuu nykyisen järjestelmän todelliseen tarpeeseen – emme suosittele turhia laitehankintoja tai remontteja lisämyynnin vuoksi.
Näin ilmanvaihdon mittaus ja säätö tehdään
1. Tarkistamme järjestelmän ja tavoitearvot
Perehdymme saatavilla oleviin ilmanvaihtosuunnitelmiin ja aikaisempaan mittauspöytäkirjaan. Paikan päällä tarkistamme järjestelmätyypin, venttiilit, ilmanvaihtokoneen ja mittaukseen vaikuttavat lähtöolosuhteet.
Suunnitelmien tavoitearvot ovat ensisijainen säätöperuste. Jos käyttökelpoisia suunnitelmia tai aikaisempia tavoitearvoja ei ole, tavoitteet määritetään kohteen, järjestelmän ja tilojen nykyisen käytön perusteella. Laajoissa tai muuten vaativissa kohteissa tarvitaan erillinen IV-suunnittelija.
2. Mittaamme venttiilikohtaiset ilmavirrat
Mittaamme jokaisen tulo- ja poistoilmaventtiilin ilmavirran. Käytämme ensisijaisesti paine-eromittausta silloin, kun venttiilin malli, valmistajatiedot ja mittausolosuhteet mahdollistavat luotettavan tuloksen. Muissa tilanteissa käytämme päätelaitteelle soveltuvaa muuta mittausmenetelmää.
Mittalaitteena käytetään aina ensisijaisesti suomalaista HK Instruments PHM-V1 -venttiilinsäätömittaria.
3. Säädämme venttiilit, säätöpellit ja ilmanvaihtokoneen
Säädämme ilman jakautumista venttiileistä, mahdollisista säätöpelleistä ja tarvittaessa ilmanvaihtokoneen puhallinnopeuksista. Yhden venttiilin asennon muuttaminen vaikuttaa saman kanaviston muihin venttiileihin, joten säätö tehdään koko järjestelmä huomioiden eikä huone kerrallaan irrallisina muutoksina.
4. Tarkistamme rakennuksen painesuhteet
Koneellisessa ilmanvaihdossa tarkistamme myös rakennuksen paine-eron ulkoilmaan nähden. Venttiililtä mitattu paine-ero kertoo yksittäisestä ilmavirrasta, kun taas rakennuksen vaipan yli mitattu paine-ero kertoo, onko rakennus mittaushetkellä yli- vai alipaineinen. Pelkkien tulo- ja poistoilmavirtojen summien vertaaminen ei aina kerro koko rakennuksen todellista painetilannetta, koska siihen vaikuttavat myös rakennuksen tiiviys, sääolosuhteet, tulisijat, liesikupu ja muut erillispoistot sekä korvausilmareitit.
5. Varmennamme lopputuloksen ja laadimme pöytäkirjan
Mittaamme lopulliset ilmavirrat säätöjen jälkeen. Jos viimeinen muutos vaikuttaa muihin venttiileihin, mittaus- ja säätökierroksia jatketaan tarvittavassa laajuudessa. Kirjaamme lopulliset venttiilikohtaiset arvot, käytetyt mittausmenetelmät, ilmanvaihtokoneen asetukset ja tarkistetun paine-eron mittauspöytäkirjaan.
Ilmanvaihto säädetään puhtaaseen ja toimivaan järjestelmään
Lopullinen mittaus ja säätö kannattaa tehdä puhtaaseen, huollettuun ja normaalisti toimivaan ilmanvaihtojärjestelmään. Likaiset suodattimet, venttiilit, ilmanvaihtokone tai kanavisto voivat rajoittaa ilmavirtoja ja vääristää säätötilannetta.
Jos ilmanvaihtokanavissa on puhdistustarvetta, kanavat puhdistetaan ennen mittausta. Ilmasin koneellisen ilmanvaihdon kanavapuhdistukseen sisältyvät oletuksena ilmavirtojen mittaus ja tarvittava säätö. Erillinen mittaus- ja säätöpalvelu sopii kohteisiin, joissa järjestelmä on puhdas ja toimintakuntoinen, mutta ilmamäärien oikeellisuus halutaan tarkistaa tai asetukset ovat muuttuneet.
Valmistaudu käyntiin näin
-
Varaa ilmanvaihtosuunnitelmat ja aikaisempi mittauspöytäkirja saataville.
-
Kerro etukäteen havaitut ongelmat sekä tehdyt remontit ja laitevaihdot.
-
Varmista esteetön pääsy ilmanvaihtokoneelle ja kaikille venttiileille.
-
Hanki uudet suodattimet, mutta älä vaihda niitä itse vaan huoltomiehemme vaihtaa ne.
-
Älä muuta venttiilien avauksia ennen käyntiä.
Mitä saat työn jälkeen?
Saat työn jälkeen mittauspöytäkirjan, josta näet ilmanvaihdon lopulliset asetukset ja niillä mitatut ilmavirrat. Kohteen ja työn laajuuden mukaan mittauspöytäkirjaan kirjataan muun muassa:
-
tulo- ja poistoilmaventtiilien sijainnit tai tunnisteet
-
suunnitelmien mukaiset tai muut sovitut tavoiteilmavirrat
-
lopulliset mitatut ilmavirrat
-
venttiilien säätöasennot ja mitatut paine-erot
-
ilmanvaihtokoneen puhallinasetukset
-
suositeltavat käyttöasetukset normaaliin käyttöön ja tehostustilanteisiin
-
käytetyt mittausmenetelmät ja mittalaitteet
-
sisä- ja ulkoilman välinen paine-ero mittaushetkellä
-
työn aikana havaitut puutteet ja mahdolliset jatkotoimenpidetarpeet
Pöytäkirja helpottaa myöhempää huoltoa, muutosten seurantaa ja tulosten vertailua. Se osoittaa myös, että lopputulos perustuu mitattuihin arvoihin eikä pelkkään arvioon.
Mitä oikein säädetty ilmanvaihto voi parantaa?
Kun ongelman syy on väärissä ilmavirroissa tai puhallinasetuksissa, mittaus ja säätö voi:
-
jakaa tuloilmaa paremmin makuu- ja oleskeluhuoneisiin
-
tehostaa kosteuden ja hajujen poistumista poistotiloista
-
vähentää liian suuren tai väärin suunnatun ilmavirran aiheuttamaa vetoa ja ääntä
-
hallita ilmanvaihdon aiheuttamaa yli- tai alipainetta
-
vähentää tarpeettoman suuren ilmanvaihdon energiahukkaa
-
varmistaa, että järjestelmä toimii mahdollisimman lähellä suunniteltua toimintaa.
Mittaus ja säätö ei kuitenkaan korjaa väärin mitoitettua järjestelmää, puutteellisia korvausilmareittejä, tukoksia, rakennusvirheitä, rikkoutunutta puhallinta, sopimattomia venttiilejä tai varsinaista kosteus- tai sisäilmaongelman lähdettä. Jos mittauksessa havaitaan tällainen puute, kerromme siitä ja suosittelemme tarkoituksenmukaista jatkoselvitystä.
Miksi tilata ilmanvaihdon mittaus ja säätö Ilmasilta?
Mittaamme, emme säädä arvauksella
Jokaisen palveluun kuuluvan venttiilin ilmavirta mitataan työn aikana. Säätöjen jälkeen kokonaisuus varmistetaan tarvittavin tarkistusmittauksin, jotta tiedetään, mihin arvoihin työssä päästiin.
Menetelmä valitaan venttiilin mukaan
Paine-eromittaus on ensisijainen silloin, kun venttiili ja valmistajatiedot mahdollistavat sen. Muissa tilanteissa käytämme päätelaitteelle soveltuvaa menetelmää.
Tarkistamme myös paine-eron
Koneellisessa ilmanvaihdossa tarkistamme rakennuksen vaipan yli vallitsevan paine-eron, emme ainoastaan venttiilien ilmavirtoja.
Dokumentoimme lopputuloksen
Saat mittauspöytäkirjan, johon työn olennaiset lopputulokset ja asetukset on kirjattu.
Emme myy ilmanvaihtoremontteja
Ilmasi ei tee ilmanvaihtokoneiden asennuksia tai ilmanvaihtoremontteja. Siksi emme suosittele laitteen vaihtoa tai remonttia pelkästään myynnin vuoksi. Kerromme, jos mittaustulos tai havaittu puute edellyttää erillistä korjausta.
Kokemusta eri puolilta Suomea
Ilmasi on palvellut yli 8 000 asiakasta. Huoltomiehemme toimivat paikallisesti useilla paikkakunnilla, ja palvelemme laajasti eri puolilla Suomea.
Ilmanvaihdon mittauksen ja säädön hinta
Mittaus- ja säätötyön hintaan vaikuttavat muun muassa ilmanvaihtojärjestelmä, venttiilien määrä, kohteen koko, tavoitearvojen saatavuus, järjestelmän toimintakunto ja tarvittavan dokumentoinnin laajuus.
Koneellisen ilmanvaihdon kanavapuhdistukseen ilmavirtojen mittaus ja tarvittava säätö sisältyvät Ilmasilla oletuksena. Erillinen mittaus- ja säätötyö hinnoitellaan kohteen tietojen perusteella.
Katso hinta ja vapaat ajat ilmanvaihdon huollolle täältä.
Pyydä tarjous pelkästä ilmanvaihdon säädöstä täältä.
Palvelualue
Teemme ilmanvaihdon mittauksia ja säätöjä laajasti eri puolilla Suomea. Palvelualueisiin kuuluvat muun muassa Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Seinäjoki, Vaasa ja Kouvola ympäristöineen.
Syötä hintalaskuriin kohteen postinumero, niin näet alueellasi tarjolla olevat palvelut ja vapaat ajat. Suuret kiinteistöt ja muut erikseen suunniteltavat kohteet käsitellään tarjouspyynnöllä.
Usein kysyttyä ilmanvaihdon mittauksesta ja säädöstä
Mitä eroa on ilmanvaihdon mittauksella ja säädöllä?
Mittaus kertoo, kuinka paljon ilmaa kulkee venttiilien kautta ja millainen paine-ero rakennuksessa vallitsee mittaushetkellä. Säädössä venttiilien ja tarvittaessa säätöpeltien ja ilmanvaihtokoneen asetuksia muutetaan tavoitearvojen saavuttamiseksi. Luotettava työ sisältää myös säädön jälkeiset tarkistusmittaukset.
Mitä eroa on ilmavirralla ja ilmamäärällä?
Tässä palvelussa termeillä tarkoitetaan käytännössä venttiilin kautta kulkevan ilman tilavuusvirtaa. Se ilmoitetaan tavallisesti litroina sekunnissa eli dm³/s. Ilmavirta on täsmällinen tekninen termi, mutta arkikielessä puhutaan usein ilmamäärästä.
Voiko ilmanvaihtoventtiilit säätää itse?
Venttiiliä voi kiertää, mutta ilman sopivaa mittalaitetta ei tiedetä, kuinka paljon ilmavirta muuttuu. Yhden venttiilin säätö vaikuttaa myös muihin saman kanaviston venttiileihin. Koko järjestelmän tasapainotus kannattaa siksi jättää ammattilaiselle.
Tarvitaanko ilmanvaihtosuunnitelmat?
Suunnitelmat tai aikaisempi luotettava mittauspöytäkirja ovat paras lähtökohta, koska niistä nähdään venttiilien tavoitearvot. Jos asiakirjoja ei ole, tavoitteet arvioidaan järjestelmän, rakennuksen ja tilojen käytön perusteella. Laaja muutos voi vaatia erillistä IV-suunnittelua.
Miksi ilmanvaihtokanavat pitää puhdistaa ennen säätöä?
Likainen kanavisto, suodatin, venttiili tai ilmanvaihtokone voi rajoittaa ilmavirtaa. Jos järjestelmä säädetään likaisena ja puhdistetaan myöhemmin, ilmavirrat voivat muuttua ja säätö joudutaan uusimaan. Siksi lopullinen säätö tehdään puhtaaseen ja normaalisti toimivaan järjestelmään.
Mitä mittauspöytäkirja sisältää?
Mittauspöytäkirjaan kirjataan kohteen ja työn laajuuden mukaan muun muassa venttiilien sijainnit, tavoiteilmavirrat, mitatut ilmavirrat, venttiilien säätöasennot ja mitatut paine-erot sekä ilmanvaihtokoneen puhallinasetukset. Lisäksi siihen merkitään suositeltavat käyttöasetukset normaaliin käyttöön ja tehostustilanteisiin, käytetyt mittausmenetelmät ja mittalaitteet, sisä- ja ulkoilman välinen paine-ero sekä havaitut puutteet ja mahdolliset jatkotoimenpidetarpeet.
Mikä on ilmanvaihdon tasapainotus?
Tasapainotuksessa tulo- ja poistoilmavirrat jaetaan tiloihin tavoitearvojen mukaisesti ja kokonaisuus säädetään niin, että rakennuksen painesuhteet pysyvät hallinnassa. Tasapainotus tehdään venttiilejä ja tarvittaessa säätöpeltejä ja puhallinnopeuksia säätämällä sekä lopputulos mittaamalla.
Voiko säätö vähentää energiankulutusta?
Voi, jos ilmanvaihto on ollut tarpeettoman suurella teholla. Tavoitteena ei kuitenkaan ole pelkästään pienentää ilmavirtoja mahdollisimman alas, vaan säätää ne kohteelle oikeiksi. Energiasäästöä ei pidä hakea sisäilman tai kosteudenhallinnan kustannuksella.
Auttaako säätö tunkkaiseen ilmaan, vetoon tai hitaasti kuivuvaan kylpyhuoneeseen?
Se voi auttaa, jos oireen syy on liian pieni, suuri tai väärin jakautunut ilmavirta. Samat oireet voivat johtua myös likaisesta järjestelmästä, laiteviasta, puutteellisesta korvausilmasta tai rakennuksen muusta ongelmasta, joten syy arvioidaan ennen johtopäätöstä.
Kuinka usein ilmanvaihto pitää mitata ja säätää?
Kaikille rakennuksille ei ole yhtä yleistä lakisääteistä määrävuosiväliä. Mittaus ja säätö tehdään tarpeen mukaan esimerkiksi kanavapuhdistuksen, venttiili- tai laitemuutosten, remontin tai ilmanvaihdon toimintahäiriöiden jälkeen.
Kuuluuko mittaus ja säätö ilmanvaihtokanavien puhdistukseen?
Ilmasin koneellisen ilmanvaihdon kanavapuhdistukseen kuuluu oletuksena ilmavirtojen mittaus ja tarvittava säätö. Palvelun tarkka sisältö määräytyy kohteen ilmanvaihtojärjestelmän mukaan.
Teettekö mittauksia myös taloyhtiöihin ja liikekiinteistöihin?
Kyllä. Teemme mittaus- ja säätötöitä pientalojen lisäksi taloyhtiöihin ja muihin kiinteistöihin. Laajuus, lähtötiedot, säätösuunnitelma ja dokumentointi sovitaan kohdekohtaisesti.
LISÄTIETOA ILMAVIRRAN SÄÄDÖN TÄRKEYDESTÄ ALLA OLEVASTA BLOGISTAMME.
