Etsi

Painovoimainen ilmanvaihto - hyvis vai pahis?

Yksinkertaisuudessaan tämä perinteisin fysiikan lakeihin perustuva ilmanvaihtomenetelmä on toki kiehtova: ilma liikkuu ilmaiseksi ja sähköttä tuoden tullessaan sisätiloihin raitista ilmaa ja vieden mennessään tunkkaisen käytetyn ilman.



Kuinka painovoimainen ilmanvaihto toimii?


Ilman vaihtuminen perustuu ulko- ja sisäilman lämpötilaeroon: lämmin ilma pyrkii ylöspäin. Tämän vuoksi ilma vaihtuu tehokkaimmin talvella, kun lämpötilaero on suurimmillaan. Vastaavasti kesällä ilmanvaihto voi pysähtyä. Tuulella on iso vaikutus. Se auttaa paine-eron syntymisessä ja saa aikaan ”imua” ilmanvaihtohormien yläpäähän katolla parantaen vetoa hormissa. Myös hormin korkeus vaikuttaa.


Painovoimaisen ilmanvaihdon heikkous erityisesti kesähelteillä on ilman vaihtuvuus, kun ulko- ja sisäilman lämpötilat ovat lähellä toisiaan. Heikkouksiin voidaan laskea myös korkea energiankulutus ja vedon tunne. Energiankulutus on selvästi suurempaa verrattuna koneelliseen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmään, koska poistoilman lämpöenergiaa ei saada kierrätettyä takaisin tuloilmaan vaan se poistuu suoraan ulos.


Hiilidioksidin määrää sisäilmassa pidetään yleensä ihmisestä peräisin olevien epäpuhtauksien mittarina. Sisäilmaston laatu jaetaan kolmeen eri luokkaan: S1, S2 ja S3, joista S1 on paras. Huoneilman sanotaan olevan tyydyttävää, kun hiilidioksidipitoisuus pysyy alle 2160 mg/m3 (1200 ppm). Tämä vastaa sisäilmastoluokituksen sisäilmastoluokkaa S3, S2 luokassa rajana on 900 ppm ja S1 luokassa 700 ppm. Hiilidioksidi on hajutonta. Jos sitä on liikaa, posket punoittavat, kun punasolut aktivoituvat korkeassa hiilidioksidipitoisuudessa. Kun hiilidioksidipitoisuus nousee riittävän korkeaksi, hengitystiheys nousee, väsyttää ja päätä särkee.

Huolto ja puhdistus


Kokenut ilmanvaihtokanavien huoltomies Tomi Niskanen myöntää kohdanneensa hyvin erilaisia painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän kiinteistöjä. Hän toteaakin, että asunnon omistajan olisi hyvä perehtyä kunnolla talonsa ilmanvaihtoon.

- Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ei ole koneellista apuvoimaa, joten matalapaineessa vaarana on ilmankierron kääntyminen, kertoo Niskanen ja kuvailee esimerkkejä tilanteista, joissa koko asunto on sotkeentunut.


- Suomessa on ollut jonkun aikaa muotia poistaa öljypolttimet käytöstä ja tehdä vanhasta nokipiipusta poistoilmakanava. Ilmanvaihtelujen seurauksena raskas noki onkin sitten aiheuttanut mustat seinät. Tällainen käyttötarkoituksen muuttaminen ilman tarkkaa tuntemusta voi ollakin kohtalokasta, hän jatkaa.


Painovoimaisen ilmanvaihdon järjestelmä saattaa hajota, kun taloista remontoidaan liian tiiviitä. Jos asuntoon ei tule riittävästi korvausilmaa, ei myöskään synny tarvittavaa vetoa. Ongelmia voi syntyä, kun ikkunat ja ovet vaihdetaan tiiviiksi ja vanhat korvausilman reitit tukitaan ja jätetään tapetin alle.


Tavanomainen näky painovoimaiseen ilmanvaihtomenetelmään perustuvissa kiinteistöissä ovat linnut ja linnunpesät.


- Mitä pidempiä aikoja on puhdistusten välillä, sitä varmemmin linnut ovat kanaviin ehtineet pesiytyä. Vähäinenkin ilmanvaihto tukkiutuu helposti kokonaan, Niskanen toteaa.

Asiaan perehtynyt ammattimies muistuttaakin, että jokaisessa painovoimaisen ilmanvaihdon omaavassa talossa kanavien puhdistukset on syytä tehdä vähintään 10 vuoden välein.



Puhdistamattomat ilmanvaihtokanavat ovat paitsi riski paloturvallisuudelle myös terveyden kannalta huomioon otettava seikka. Kuvissa painovoimaisen ilmanvaihdon omaavan talon kanava ennen puhdistusta ja sen jälkeen.



Tunkkaisuus ja kosteus


Harjaantuneen ilmanvaihdon ammattilaisen nenä toimii parhaana suunnan antajana kiinteistöön saapuessa.


- Asiakkaan luokse saapuessani, haistan yleensä heti, onko talossa mahdollisesti jonkinlainen ilmanvaihdon ongelma. Ja faktaa on, että yleensä ilmanvaihto on riittämätön monessa painovoimaisessa talossa, kertoo Niskanen.

Onkin syytä muistaa, että painovoimaisen ilmanvaihdon talossa asuminen vaatii säännöllistä tuulettamista esimerkiksi ikkunoita avaamalla. Ilmanvaihto on alun perin suunniteltu tietylle asukasmäärälle ja tietyn tyyppiseen elämään. Huoneistossa voi kuitenkin olla tilapäisesti normaalia enemmän väkeä, ja nykyaikainen elämäntapa synnyttää esimerkiksi 50-luvulla rakennettuun taloon aikaisempaa enemmän kosteutta suihkujen, pyykinpesun ja -kuivauksen sekä asuntoon mahdollisesti myöhemmin rakennetun saunan vuoksi.


Mitä asukas voi tehdä itse?


Niskasen mukaan talon omistajien olisi hyvä itse säännöllisesti tarkistaa kanaviensa tilanne.


- Helpoiten tarkistus tapahtuu, kun venttiili on piipun kyljessä, sillä jokaisessa piipussa on noin 20-30 cm tyhjää tilaa, hän kuvailee.


- Voidaan ottaa venttiili pois ja jos siellä näkyy oksia ja vastaavaa niin vähintään pohja tulisi imuroida. Todennäköistä on, että tuolloin tosin koko kanava on hurjassa kunnossa, hän jatkaa.


Kanavamateriaaleista huoltomiehen kannalta ikävin on ns. kurttuputki.

- Kurttuputkea löytyy kiinteistöistä yhä valitettavan usein. Luonnollisesti se rautakaupassa vieraillessa vaikuttaa helpolta ja edulliselta ratkaisulta, mutta totuus on toista. Sen puhdistaminen on lähestulkoon mahdotonta ilman riskiä vahingosta ja paloriski on aina suurempi kuin muissa kanavamateriaaleissa, muistuttaa huoltomies Niskanen.

188 katselukertaa

Ota yhteyttä!

Seuraa meitä!

06 4604 1322 | päivystys & laskutus 040 536 5153

©2019 Ilmasi / Teuvan Rakennuspalvelu Oy | y-tunnus 2427342-5