Pelastuslain (379/2011) 13 §:n mukaan rakennuksen omistajalla, haltijalla tai toiminnanharjoittajalla on velvoite huolehtia, että ilmanvaihtokanavat ja -laitteet on huollettu ja puhdistettu siten, ettei niistä aiheudu tulipalon vaaraa.
Säännöllisyyttä
Paloturvallisuuden takia tehtävälle ilmanvaihtolaitteistojen ja -kanavien puhdistamiselle ei ole säädetty mitään tiettyjä määrävälejä. Sisäministeriön pelastusosaston yli-insinööri Jaana Rajakon mukaan lähtökohtana puhdistus- ja huoltotarpeelle on rakennuksen ilmanvaihtokanavien ja -laitteiden säännöllinen arviointi.
“Puhdistuksen tarve määrittää kohdekohtaisesti oikean puhdistusvälin”, hän kuvailee. “Jos rasvahormi vaatii puhdistusta kahden kuukauden välein, se on silloin puhdistettava kahden kuukauden välein", Yli-insinööri Rajakko selventää.
Keittiössä piilevät riskit
Paloturvallisuuden kannalta IV-kanavien puhdistuksella on erityisesti merkitystä tiloissa, joiden ilmanvaihtokanaviin kerääntyy runsaasti paloa levittäviä aineita eli useimmiten rasvaa ja pölyä. “Ilmanvaihtokanaviin kertyvä pöly tarttuu tehokkaasti rasvaan lisäten kanavan palokuormaa eli tulipalossa vapautuvaa kokonaislämpömäärää.”, Jaana Rajakko ohjeistaa. “Lisäksi rasva- ja pölypalot ovat luonteeltaan äärettömän nopeasti eteneviä ja siten hankalasti sammutettavia. Rasvapaloa kun ei voi sammuttaa vedellä”, hän muistuttaa.
Tyypillisiä korkean paloriskin kohteita ovat sellaiset keittiöt, joissa on esim. rasvaparila tai rasvakeitin. Rasvakeittimissä riskin muodostavat myös niiden käyttäjät. Käyttäjät eivät välttämättä tiedä tai ymmärrä, että keittimessä oleva rasva kuumenee liikaa, höyrystyy ja syttyy palamaan helpommin, jos keittimessä on liian vähän rasvaa. Jos rasvahuuva tai liesituuletin on sijoitettu liian lähelle keitintä, voi rasvakeittimessä palava rasva myös levitä likaisiin tahi rasvaisiin rasvasuodattimiin ja edetä sitä kautta kanavaan. Itse rasvasuodattimet luonnollisesti likaantuvat sitä nopeammin, mitä enemmän keittiössä tehdään ruokaa. Niiden puhdistusväli on yleensä 1−3 kk. Useimmat rasvasuodattimet voi irrottaa ja laittaa astianpesukoneeseen tai pestä käsin astianpesuaineella. Muut kuin metalliset suodattimet on vaihdettava yleensä kokonaan.
Tilastot kertovat
Rasvahormeista aiheutuvia tulipaloja on Suomessa vuosittain vain muutamia. Nämä kuitenkin tapahtuvat tyypillisesti sellaisissa kiinteistöissä, joissa henkilövahinkojen riski on suuri. Tilastotietoja ylläpitää Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTO. Järjestelmän vastuuhenkilö, suunnittelija Johannes Ketola kertoo Pelastuslaitoksen saavan hälytyksen vuosittain n. 5500 rakennuspaloon, joista noin 960 aiheutuu ruuan valmistamisesta.
“Liesituulettimeen tai keittiöhormiin levinneiden palojen määriä ei suoraan tilastoida, mutta vuoden 2018 tapausten kertomuksista voi päätellä, että ruuan valmistamisesta ja syttymiskohdastaan levinneistä paloista n. 20 % on levinnyt myös liesituulettimeen ja 1-2 paloa per vuosi on levinnyt myös keittiöhormiin”, Ketola kuvailee. “Kun pelastustoimintaa johtaneelta on kysytty olisiko nuohous tai ilmanvaihtohormien puhdistus ennen tapahtumaa voinut estää tai rajoittaa paloa, vastaus on muutaman tapauksen osalla kyllä. Näissä tapauksissa kyseessä on ollut ruuan valmistamisesta syttynyt ja syttymiskohdasta levinnyt tulipalo”, hän tarkentaa.
Kiinteistönomistajan velvoitteet
Pelastusviranomaiset valvovat IV-kanavien puhdistusvelvoitteen noudattamista paloturvallisuuden näkökulmasta mm. palotarkastuksien yhteydessä tiedustelemalla esimerkiksi kanavien puhdistustarpeen arviointimetodeista ja nuohoamisista. Ilmanvaihtokanavien ja -laitteiden puhdistus on huomioitava kiinteistön vaarojen arvioinnissa esim. pelastussuunnitelmassa ja puhdistuksesta onkin oltava maininta huolto- tai kunnossapito-ohjelmassa tahi vastaavassa.
“Palotarkastuksen yhteydessä voidaan silmämääräisesti nähdä ainoastaan rasvasuodattimet. Jos suodattimet näyttävät likaisilta, yleensä silloin hormien puhdistamiseenkin kiinnitetään enemmän huomiota” Rajakko huomauttaa.
(Lähde: Pelastusopisto)
Comments